Voisi kai sitä kivemminkin viikon viettää, kun homeen kanssa

Viikko viisi on sujunut siivouksellisissa merkeissä. Kuurattiin kai tiistaina maitokaapista pari hyllyä jugurttirivistöjä ja nyt torstaina meno jatkui maitohyllyjen parissa. Voin sanoa, että oksennus meinasi lentää, kun kuuraa homeista ja keltaisessa homemaidossa lilluvaa homelillua. Ja sen päällä on rullajuttu ja maidot, ei kovin hygieenistä. On kummaa, ettei terveystarkastaja kato esim noiden hyllyjen alle. Onneksi M oli kokoajan siivoamassa mun mukana, eikä yksin tarvinnut homeisia hyllyjä kuurata, vaan hän siivosi aina puolet. Se oli ihan mukavaa, vaikka esim. torstaipäivästä tähän kului varmaan 3-4 tuntia.

Kuvissa siis ylimmässä homeiset maitohyllyt, sitten ateljee miten siivous hoidettiin, kolmannessa kuvassa on rullahyllyt pesussa teräsvillalla ja viimeisessä kuvassa selfmade DIY kengänsuojukset, kun muuten olisi kastunut varbat.

Tänään neuvoin harjottelijalle, miten juustohyllyt vedellään(=hyllyt näteiksi, vedellään tuottet eteen, katsotaan päiväykset) ja samassa ajassa kun toinen harkkaaja (ollut jo pari vk) veteli puolikkaan hyllyn, itse vetelin neljä ja puoli... Turhautti kovasti. Kyllä tuolla pitää olla nopeampi! Ajattelin säästää M:n hermoja ja perehdyttää tuon juustohyllysysteemin hänen puolesta.

Olen myös oppinut tekemään itse ilman apuja hintalapun ja tänään M lähti ja mulle jäi kampanjalapun teko itsenäisesti - ja sehän onnistui, jippii! Oli vielä vaikeampi kampanjatuote, eli piti laittaa kilohinnalle ale eikä kappalehinnalle, joten joutui muuttamaan tekstiä. Osaan nyt kuitenkin tehdä molemmat laput itsenäisesti.

Tein listan asioista, joita en ole tehnyt, mutta joita on työlistassa:
-varastotilanteen selvitys osaan katsoa maitokaapin/meidän varaston, mutta jos pitää katsoa esim. koneelta
-tuotteiden tilausprosessi tietokone tilaa automaattisesti, mutta jos pitää tilata jotain tiettyä tuotetta käsin, miten se tilataan
-aspa jälkitoimet
-asiakasryhmiin perehtyminen onko muutakin kuin perus on noin 40v nainen?
-reklamaatiotilanteessa toimiminen ei ole osunut mulle näitä, mitä pitäisi tehdä, täytyy kysyä

Olen oppinut hyllyttämään hyvin ja nopeasti, tsekkaamaan tarvittavat tuotteet jo rullakosta ja hyllyttämään järkevästi. Osaan jo miettiä tuotteiden kohdalla, milloin päiväysvanhat otetaan pois/laitetaan kampanjaan ja miten tämä tehdään, eli joko symppaus tai kampanjaan laitto. Kampanjaan laittaessa pitää tehdä symppikseen vielä se mitätöinti, ettei ensi vuonna siihen aikaan tule järkyttävästi kys. tuotetta kampanjan takia.

Asiakaspalvelu on ollut vähäistä, mutta olen osannut vastata hyvin kysymyksiin ja neuvoa asiakkaat oikeaan hyllyväliin. Hankalia asiakkaita on ollut vähän. Sisäistä asiakasta olen päässyt palvelemaan ja tutustunut ihan huippuihin sekä ihan ----stä oleviin työkavereihin - kuitenkin tullen kaikkien kanssa toimeen. Olen päässyt perehdyttämään harjoittelijoita (tämä ei ole oikein ja olenkin vaatinut itselleni perehdytystä kunnolla ja saanutkin sitä osastovastaavalta asiallisesti-kaikki eivät osaa pyytää). Muiden opetus opettaa myös itseäni, mutta kaupassa on liikaa harjottelijoita ja liian vähän näden perehdyttämiseen kiinnostunutta porukkaa. Osaan laittaa kaikki maitokaappiin sekä juustoihin kuuluvat tuotteet ja osaan ajatella itsenäisesti, esim. huomioida päiväykset myös laittaessa esim. maitoja ja miettiä itsenäisesti, mitkä myydään ekana pois ja miten hyllytetään maidot oikein. Osaan myös katsoa kampanjatuotteet ja olla hyllyttämättä normaalituotteita niiden kanssa samaan.

Mielestäni olen tehnyt hyvin töitä kaupassa ja uskoisin saavani hyvät arvosanat. ainakin M on minuun tykästynyt ja se on kiva, ehkä tekisi mieli kysyä tarttisivatko he työntekijää ennen uutta vuotta... Jos tekisi pari vuoroa palkallisena, jos he tarttisi apuvoimia. Mielestäni nimittäin osaan nuo hommat nin hyvin, että voisin saada siitä TESsin mukaista palkkaa.

Typical day

Viides viikko pärähti käyntiin. Aamu alkoi päiväyksien katselulla (maitokaappi-rahkaosasto-mehut) ja sieltä löysinkin pari juttua. Laitettiin kampanjaan, kävin lätkimässä kampajalätkät hyllyjen reunoille sekä sitten kävin kaatamassa päiväysvanhat tuotteet pois.

Maitokaappiin sen jälkeen, laitetaan maitohäkit nätiksi eli vedellään eteen ja laitetaan mahdollisesti joihinkin kokonaan uusi maitohäkki.

Sen jälkeen käytiin laittamassa yhdessä juustot, ensin vanhat juustot ja lopuksi purettiin uusi kuorma. Aika paljon pyörii välillä jotkut tietyt juustot vaan varastossa, silloin on liikaa saldoa. Pitää symppiksellä pienentää niiden automaattista tilaamista.  Kun juustokuorma on purettu, vedellään koko juustohylly (eli vedetään kaikki tuotteet esiin ja hylly nätiksi) sekä katsellaan päiväyksiä. Jos löytyy joku vanhentunut tuote, se sympataan ja heitetään pois (tai sitten herkkutorin jääkaappiin, mistä se menee heille käyttöö). Jos löytyy lähellä päiväystä oleva tuote, se joko heitetään pois tai laitetaan kampanjaan. Kahdeksan-puoli yhdeksän aikaan käydään kahvilla ja syömässä vähän jotain pientä.

Sen jälkeen maitokaappiin takaisin, jatketaan maitojen parissa ja laitetaan erikoismaidot, ensin täytetään vanhat ja sitten aletaan täyttämään uutta kuormaa. Nämä on aina tosi ärsyttävästi pakattu, jugurtit ja maidot on sekaisin ja usein miten sattuu, eli 20 kg laatikoita saa veivata edes takaisin. Ihmekkös kun selät napsuu! Kun vanhat maidot on laitettu, ylijääneet yhdistetty sekä jugurtit yms. mehut laitettu omaan kasaansa, aletaan sitten purkamaan valion kuormaa maitokaappiin, eli jugurtteja, kermoja... yms pikkujuttuja, mitä tulee maitokaapin kautta  esille.

Ne on nopeasti lätkitty. Seuraavana on vuorossa vanhat jugurtit maitokaapista, sen jälkeen sitten puretaan kaikkia uusia kuormia; mehut, jugurtit (isot purkit), rasvat, kermaviilit-maitorahkat yms ja tässä kuluukin loppupäivä. Jos kerkeää, niin sitten voi järjestellä hyllyjä, täytellä vanhoista häkeistä sekä laulella M:n kanssa maitokaapissa. Ennen lähtöä pitää viedä omat roskat pois, sekä tyhjät häkit ja rullakot sekä järkätä maitokaappi siistiksi.

Yritän jatkossa vähän aktiivisemmin saada bloggailtua. Hieman on tämä systeemi turhan jäissä! :D

Toppivk 3:sen loppu sekä koko vk 4

Moikka! Pientä hiljaiseloa on ollut, ei ole saanut vaan edes käynnistettyä tietokonetta (älypuhelimella netissä selailu on ollut niin paljon helpompaa), joten bloggailu on jäänyt. Yritän kuitenkin tiristää muististani parin viime viikon kohokohdat.

Viikko kolmosen loppupuoli sujui aika saman kaavan mukaisesti, eli hyllyttäen sekä sitten extrajuttuna sain neuvoa sitä harjoitteilijaa. Jotenkin säälitti, kun en tiedä neuvoiko sitä teollisen puolella yhtään kukaan. :( 

Viikko 4 oli viime viikolla ja ma-to olivat aika basic päiviä, hömppäiltiin M:n kanssa ja pidettiin hauskaa tehden töitä niska limassa. Ollaan hyllytelty aika paljon yhdessä, silloin aika kuluukin mukavammin ja työt jouhevammin, sekä samalla M voi vahtia mun tekemisiä, että tuotteet tulee oikein laitettua (tietysti ne tulee) ja että hyllyt on siistin näköisinä. Jatkuvasti myös oppii lisää.

Nelosviikolla opin itse tekemään hyllynreunaetiketit eli hintalaput. Jatkuvasti hyllytysvauhti nopeentuu, opin katsomaan jo rullakosta mitä tulee hyllyyn ja mitä ei, opin yhdistelemään nopeasti ja kantovoimat ovat kasvaneet. Homma on helpottunut jatkuvasti, ja vaikka kokoajan kysyn aina "mitä seuraavaksi" osaisin myös suoriutua periaatteessa itsenäisesti päivästä. 

Nelosviikolla oikeastaan The Grande Finale oli perjantaina, kun kaupat pursusi ihmismassaa itsenäisyyspäivän (ja näinollen vapaapäivän -> kaupat kiinni) vuoksi. Yksi päivä, jolloin kaupat on kiinni, johan sitä pitää valmistautua kun oikein maailmanloppua ja zombiepidempiaa varten... Aamulla maitokaappi oli oikeasti täynnä tuotteita, ei sanaakaan että sinne olisi mahtunut mitään. Harmiksi oli vähän draamaa myös työpaikalla, kun purkamassa jättilastia oli vain minä sekä M, vaikka joillain muilla osastoilla oli ylimiehitystä. Oli vähän sitten inhottavaa ruinata apua (no, enhän minä sitä joutunut, mutta stressi ja paniikki tarttui kyllä itseenikin kun yritin toimia niin yrityksen parhaaksi kuin mahdollista) ja siinä sitten jouduttiin kahdestaan purkamaan. Onneksi jossain vaiheessa saatiin apua, vaikka päivän lopuksi jäi myös häkkejä, joita jäi purkamatta.. Valitettavasti. Perjantai oli opettavainen, mutta stressintäytteinen päivä. 

Selkeästi huomaa erilaisia ihmisiä työpaikalla, eli niitä, jotka toimivat PekTen sanoin yrittäjämäisellä asenteella (M on tällainen) ja sitten sellaisia, jotka ehkä ottavat liiankin lunkisti ja hyllyttelevät rennosti. Se ei mielestäni kuulu työpaikalle. Ollaan juteltu M:n kanssa työpaikan meiningeistä, ja hän on valitellutkin sitä, että jotkut ehkä toimivat liian löysällä otteella töissä ja siitä syntyy sitten hävikkiä, kun kuormaa jää purkamatta tai ei laiteta vanhemalla päiväyksellä olevia tuotteita hyllyyn ensiksi, vaan hutiloidaan uudempaa kuormaa. On eri asia hyllyttää maitotuotteita tai leipäjuustoja, jotka vanhenevat nopeasti, kuin vaikkapa kuivatuotteita (esim. vaikka pasta tai jotkut pähkinät) joiden parasta ennen päivä on kolmen vuoden päästä hyllytyksestä. Maito-osastolla on pakko olla tarkka!

Olen ollut todella tyytyväinen M:n perehdytykseen ja hän päivittäin suorastaan on anellut mua jäämään tuonne oppisopimuksella käymään tuon koulun loppuun. :D Olen todella otettu, koska mielestäni teen vain parhaani ja sitten on mukavaa kun oikeasti pidetään minusta ja työnteostani. Olen nopea yleensäkkin ja siitä on tällaisessa paikassa hyötyä. Lisäksi pyrin jatkuvasti esim. tarkkailemaan päiväyksiä tai tekemään jopa pistotarkkeja esim. rahkapurkkikasoihin, joista onkin löytynyt ihan hyvin päiväysvanhoja välillä. Yhtenä päivänä löysin 34 purkkia vanhetunutta viiliä!!! Hullua. 

Meno senkun paranee!

Viikko kolme pärähti käyntiin ja nyt ollaan jo voiton puolella! Jos viikko 2 oli kiva, niin tämä on ollut aina vaan parempi. Töihin on ollut mukavaa herätä ja lähteä, rytmi on löytynyt ja on ollut mukava mennä auttamaan M:mää.

Ma ja ti oli aikalailla hyllytystä vaan, ei mitään erikoista. Tiistaina sain laittaa konsulenttipöydälle ruokakermat mieleni mukaan värijärjestykseen (okei, M sanoi ettei häntä oikeastaan kiinnosta missä järjestyksessä ne on) ja sain taas vähän somistaa. Tuommoiset pienet asiat tuntuu niin isoilta! Sitten kun siinä olin saanut pöydän kokoon, tuli joku asiakas kehumaan sitä houkuttelevaksi. Oli niin ylpeä olo kyllä itsestään! 

Keskiviikkona oli hauska päivä. Höpötettiin M:n kanssa ja huomattiin, että ollaan molemmat kovin eläinrakkaita. Hänellä on ollut ravihevosia, itse olen 10 vuotta ratsastanut, hänellä on ollut koiria, minulla on koira... Paljon samaa ja paljon juteltavaa. Laiteltiin yhdessä maitokaappi, juustot ja muut. Hauskaa kun heitellään vaan keskenämme läppää, sujuu työt paljon jouhevammin ja mukavammin. 


Päivällä yksi inhottava tilanne oli, kun sellainen vanhempi miesasiakas ensin jotain itsekseen höpisi ja sitten tuli multa tivaamaan jotain tarjousjuustoa -jota ei (vielä) siis ollut tarjouksessa- ja voi s**tana ja pe***le kun en osannut hänelle niitä taikoa siihen ja kun ei näe ja ei ole lehteä mukana. Hirveä huuto oikeasti. Itse jopa hieman säikähdin, mutta kuulemma normaalia toimintaa häneltä tuo myyjille karjuminen ja vähän mietinkin, miten joku voi käyttäytyä muita IHMISIÄ kohtaan noin lapsellisesti. Mä olen nähnyt torityössä niin paljon vanhuksia kahden kesän aikana, etten ikinä halua olla sellainen katkeroitunut vanha kääpä, vaan onnellinen mun elämästä ja valinnoista ja siitä mitä olen  tehnyt ja jättänyt tekemättä. Kamalaa nähdä vanhoilla ihmisillä huono asenne ja musta on ihan naurettavaa purkaa tuntemattomiin myyjiin omaa pahaa oloaan. Joskus on itsekin tullut lähdettyä vattuuntuneena kauppaan, mutta ikinä en ole myyjää syyttänyt siitä, vaan esim. brändiä (rikkoutunut laturi ties monettako kertaa) tai aina itse asiakkaana ollessa yritän ainakin tervehtiä ja hymyillä asiakaspalvelijaa (ainakin mikäli hän tekee niin). Tässäkin työssä oppii paljon siitä, miten toimia myyjänä/asiakaspalvelijana, mutta myös asiakkaana.


Sain myös avauduttua M:lle siitä työpaikkakiusaajasta. Kun kerroin tämän tapahtuman, hän arvasi heti kuka se oli ja kuulemma hän ottaa aina jonkun silmätikun ja niin kauan kiusaa, kunnes tämä sanoo takaisin. Itse kun harjoittelijana on yhtäkuin sylkykuppi niin ei oikein voi sanoa takaisin, onneksi siinä aamukahvikeskustelussa sanoin topakasti takaisin, mutta olematta kuitenkaan töykeä hänelle. En halua vihamiehiä tai että jollain olisi musta jotain negatiivista sanottavaa, mutta kyllähän se silloin ekalla viikolla työintoa laski. Selkeästi passiivinen suhtautuminen on auttanut asiaa ja hän on jättänyt minut rauhaan - samalla kun itse en kiinnitä häneen mitään huomiota. Harjoittelijana kun ei voi sanoa oikeastaan vastaan, mutta on hyvä tietää, että oikeasti oikeasti jos tuo kiusaaminen nousisi pykälää kovemmaksi tai jatkuisi vaikka joka päivä, olisi mulla puolustaja tuolla kaupassa. Se tuntuu mukavalle.

Loppupäivästä M sitten lähti ja jäin itse maitokaappiin ja sattuikin hauska tapahtuma. Tuonne oli nyt tullut taas uusi harjoittelija ja hän oli teollisella puolella ja joskus vähän ennen kahta teollisen osastovastaava tuli kysymään multa, mitä siellä maitokaapissa olisi tekemistä, kun hän ei löydä tuoretiimi2:sen toista osastovastaavatyyppiä. Siinä sitten minä jouduin keksimään tälle harjottelijalle tekemistä ja perehdyttämään häntä ja kertomaan juttuja. :D Oli aika eksoottista, kun itse on vasta kolmatta viikkoa ja joutuu jo neuvomaan toista harjoittelijaa ja antamaan hänelle tekemistä.

Toivottavasti lopputoppi on yhtä kiva mitä tämä viikko. Johan tässä tuntuu, että kuulun jopa ihan porukkaan. Kyllä nyt tuntuu, että M on pelastanut mun työssäoppimisen.